Käin minä kaunista kangasta myöten
BURLAKAT
Burlakoiden upean ja menevän musiikin inspiroimana Rami on tehnyt muutamaan biisiin koreografiat.
Rääkkylän Kihauksessa 2004 nähdään livenä kuinka Burlakoiden musiikki ja Pitkon tanssi sointuu yhteen.
Elementtejä on otettu musiikin mukaisesti karjalaisesta perinteestä, niin katrillien kuin piiritanssienkin muodossa.
IRTONAISET
Vuoden 2004 Karjalaisen nuorisoliiton tanhuluokituksissa tällä ohjelmistolla irtosi paras mahdollinen Mestaruus-luokka
koreografioiden sarjassa. Ohjelmiston teemat ovat tuttuja, pojat vaihtaa tyttöjä, tytöt suuttuu ja liehittelee, poikien
päät käännetään ja tuleehan niistä tytöistä vielä laulullinen tappelukin.
Ohjelmiston päätteeksi kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin.
Tuomariston kommentteja ohjelmasta:
- mietitty, vaihteleva, ilmavasti ja tarkoituksenmukaisesti toteutettu kokonaisuus
- esiliinaketju oli upea yksityiskohta
- laulu vei ajoittain huomion tanssilta, mutta tanssin ei aina tarvitsekaan olla pääosassa
- polkan naisten vaihto idealtaan erilainen ja hyvä – tuli lisää draamaa
- "Ainakin tällä puolen" kantava ja mukava; toteutettiin mahtavasti, sanottiin suoraan
- "Rapakatrilli" oli hieno ja toimiva, jossa oli uusia vuoroja ja hyviä pujotteluja. Toimiva katrilli, ei ollut tehty liian monimutkaiseksi, sitä oli hauska tanssia ja silti se pysyi kansantanssin liikemaailmassa
- hyvä loppukohtaus ja joukkolaulu. Upea ohjelmakokonaisuus.
Delhi.katrilli
Pauskin levyltä bongattu intialaissävytteinen discokatrilli toteutettiin vuoden 2003 Tandem konserttiin.
Kuviot saavat kyytiä intialaisen laulun tahdissa ja yleisölle jää mieleen ainakin poikien vilahtelevat, lihaksikkaat,
paljaat reidet!
Käin minä kaunista kangasta myöten
Katrilli Kiestingistä (Nastuk), Oikea käsi, Hempu, Haaraviikset, Tappuratissi, Tolppakatrilli, Hamboa, Katrilli Repolasta
Perinteisistä tansseista koostuvaa ohjelmaa vie eteenpäin tarinan muodossa tuttu kansanlaulu "Käin minä kaunista kangasta myöten". Luokituksissa ohjelmalla irtosi Valio-luokka.
Intro, Tsuppa dilla, Koijarin sottiisi, Polkkamix, Vipukatrilli, Ainakin tällä puolen, Rapakatrilli
Tämä ohjelmisto sai ensiesityksensä Australiassa 2002. Kaksi kylää yrittää tanssia jalat alta toiselta kylältä ja "taistelu" käy välillä kiivaaksikin. Lopullinen soppa syntyy siitä, kun yksi tanssija vielä vaihtaa puolta kesken kaiken. Tanssit ovat pääasiassa Ramin koreografioita, paitsi Koijarin sottiisi, joka on Petri Kauppisen käsialaa sekä Polkkamix, johon on koottu tuttuja osia suomalaisista polkkatansseista. Pauskin musiikki on omaa luokkaansa ja tanssijatkin pääsevät revittelemään laulun kera.
Talon omistaja, Läksin koista kulkemaan, Oma kulta hellu/Progepolska, Ievan polkka, Heilani hyvästijättö, Rosvolaulu, Haa'huilu, Rapakatrilli, Voi ruusuni
2001 keväällä valmistui Pullaa ja Pulloo! -yhteiskonserttiin Sorokoskan kanssa uusi teos. Pitkon lisäksi lavalla oli mukana myös Akkasikko sekä lisävarustuksena Hyvä Soppa. Teos Varas vai rakas kertoo talon omistajasta, joka kaiken menetettyään lähtee uusille kylille etsimään omaa paikkaansa. Lopuksi hänet hyväksytään mukaan uuteen yhteisöön ja uusi rakkauskin löytyy, mutta tyhjätaskuna hänellä ei ole heilalle paljon tarjottavaa. Epätoivo ajaa epätoivoisiin tekoihin ja mitä siitä seuraakaan. Rami on tehnyt kaikkien tanssien koreografiat niin perinteisiin kipaleisiin kuin Pauskin säveltämiin biiseihinkin.
Toisesta kylästä, Nauhapolkka, Kahilainen, Tässä kyläss, Nyrkkipolska, Ristikko, Lanssi
Vuonna -99 Pitko teki varsinaisen läpimurtonsa Pulla -ohjelmalla. Perinteisistä tansseista tarinan muotoon tehty ohjelmisto kertoo pullavarkaasta, joka vaihtaa pullan tanssiin, ja kuinka pojat kokevat elämänsä nöyryytyksen, kun Akkasikon akat tulee ja vie. Tuloksena mestaruusluokka. Tästä ohjelmasta alkoikin Pitkon tapa tehdä ohjelmistoja kertoviksi kokonaisuuksiksi eikä vain tanssien sommitteluiksi yhteen. Myös vuonna 200o valmistunut pahan tytön tarina, joka lempii yhtä ja toista, jatkaa tarinallista linjaa.
Pitkon ensimmäinen ohjelmisto koostui Tanssikontin tansseista. Jenkkaa ja
polkkaa sisältävä ohjelma sai ensiesityksen Kangasalla luokituksissa. Tuliaisina oli
taitoluokka, johon ainakin ohjaaja oli erittäin tyytyväinen,
olihan mukana tanssijoita, jotka eivät olleet ottaneet askeltakaan
polkkaa 3 kuukautta aiemmin. Tuomaristo tosin takertui Pitkoon, joka löytyi
salin lattialta esityksen jälkeen. Se oli ryhmän practical joke
ohjaajalle eikä sillä siis ollut mitään tekemistä
esityksen kanssa. No tuomaristo mietti päänsä puhki, mikä
sen pullan funktio oli, varmaan miettivät edelleen.
Seuraavana vuonna ohjelmisto koostui Tanhuvakan leipomista sivuavista tansseista,
tosin hieman muunneltuina. Tuloksen jälleen taito. Lisäksi Pitko on esittänyt
monia perinteisiä tanhusikermiä sekä ohjannut yhteistansseja eri tilaisuuksissa toiveiden mukaan.